Hyvä paha investointi ja kunnan talous
Kirkkonummen rakennushankkeet puhuttavat kuntalaisia paljon. Syksyllä puhuttiin erityisesti pääkirjastosta. Nyt keskusteluun keskiössä on Gesterby-Winellskan koulukeskus. Samaan aikaan mm. Nissnikun koulun uudisrakennuksen vaadittavat päätökset puuttuvat ja ovat kiireellisiä. Näiden jälkeen kiireellisin on Kantvikin koulun peruskorjaus.
Rakennushankkeita ei voida suunnitella ja toteuttaa toisistaan irrallisina vaan investointisuunnitelma on iso kokonaisuus. Jokainen hanke vaikuttaa kuntamme talouteen vuosikymmenien ajan. Kaikki nykyisessä suunnitelmassa olevat hankkeet ovat perusteltuja ja tarpeellisia. Rakentamatta tai kunnostamatta jättäminen ei siis ole vaihtoehto missään yllä mainituista hankkeista. Lisäksi kaikki ovat kiireellisiä.
Kirkkonummen taloudellinen tilanne on kuitenkin sellainen, että rakennushankkeiden koko sekä mitoitus tulee arvioida todella tarkasti. Esimerkiksi uusimpien tilastojen mukaan lasten määrä laskee Kirkkonummella. Näin ollen oppilaspaikkojen määrää pitää katsoa kokonaisuutena myös kielirajan yli – opetustilat kun eivät poikkea toisistaan suomeksi tai ruotsiksi. Kieliryhmien on tehtävä yhteistyötä myös tilojen käytössä. Lisäksi tilat tulee olla suunniteltu myös koulun ulkopuoliseen käyttöön, jotta kalliiden investointien käyttöaste on mahdollisimman suuri. Koulujen tulee palvella ilta- ja viikonloppukäytössä myös kuntalaisia.
Rakennushankkeita suunniteltaessa tulee myös tiukka talouskuri ottaa joka vaiheessa nykyistä tarkemmin huomioon. Tämä edellyttää toiveiden kohtuullistamista ja lähellä sijaitsevien muiden tilojen parempaa hyödyntämistä osana uuden suunnittelua. Rakentamisen laadusta meillä taas ei ole varaa tinkiä ja siksi hankkeiden valvontaan pitää panostaa nykyistä enemmän. Hankkeiden taloutta tulee valvoa erityisen hyvin. Virkamiehet ovat kovilla monen ison saman aikaisen hankkeen kanssa, joten tarvittaessa osaamista pitää ostaa ulkoa.
Lisäksi tulee ratkaista, rakennetaanko hankkeet ns. omalla rahalla vai edetäänkö esimerkiksi kiinteistöleasingin kautta. Jälkimmäinen siirtää osan rahoituspaineesta pitkälle tulevaisuuteen. Leasingmalliin valinta on perusteltua tässä tilanteessa, mutta mielestämme on vastuutonta päätöksentekoa sen nojalla unohtaa tiukan talouden vaatimukset rakennushankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Hyvä tilat kuitenkin lisäävät kunnan vetovoimaa ja siten parantaa maksukykyä tulevaisuudessa. Jokaisella lapsella ja aikuisella on päivittäin oikeus työskennellä ja oleskella terveellisissä tiloissa. Tämän eteen Pro Kirkkonummen nykyiset päättäjät ovat tehneet järjestelmällisesti töitä ja samalla linjalla tulemme myös ensi kaudella jatkamaan.
Pro Kirkkonummi – Pro Kyrkslätt rf
Outi Saloranta-Eriksson
valtuustoryhmän puheenjohtaja
Ari Liuhta
palvelutuotannon lautakunnan jäsen
Noora Piili
palvelutuotannon lautakunnan varapuheenjohtaja
Elina Utriainen
palvelutuotannon lautakunnan jäsen
Artikkeli julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 25.2.2021.
Viimeisimmät kommentit